×

Kuvaus

Kuha

Sander lucioperca

Kuha voi ajoittain olla hyvin vaikeasti pyydettävä, toisaalta joskus se tuntuu ottavan mihin vieheeseen tahansa. Yleisimmin kuhaa kalastetaan vetouistelemalla, jigaamalla ja pilkkimällä.

Kuhan kutuaika on touko-kesäkuussa, jolloin ne kokoontuvat 3–10 metrin syvyyteen kutupaikoilleen laskemaan kutunsa savi-, hiekka- tai kivikkopohjille. Mätijyvät takertuvat pohjaan.

Tuntomerkit

Kuha on pienenä melko solakka, mutta sen ruumiinrakenne tanakoituu vanhemmiten. Väritykseltään kuha on vihertävä. Suuremmilla yksilöillä kyljissä on hieman kullankeltaista.

Levinneisyys ja elinympäristö

Kuha elelee Etelä- ja Keski-Suomen suuremmissa järvissä sekä rannikkovesissä Perämerta lukuun ottamatta. Pohjoisimmat kuhavetemme ovat Kemijärvi ja Tengeliönjoen järvet. Parhaiten kuha tulee toimeen runsasravinteisissa tai ruskeavetisissä järvissä. Kuhan hapentarve on melko suuri.

Kuha liikkuu yksikseen tai pienissä parvissa. Talvisin se oleskelee syvemmissä vesissä kuin kesäisin. Toisinaan kuha suorittaa pidempiäkin vaelluksia, mutta yleensä se liikkuu rannikkovesissä sisälahtien ja ulkosaariston väliä.

Ravinto

Kuha on valonarka petokala ja siksi hämäräaktiivinen. Nuorena kuha käyttää ravinnokseen äyriäisiä, hyönteistoukkia ja kalanpoikasia, mutta siirtyy hyvin nopeasti kokonaan kalaravintoon. Sen tärkeimpiä ravintokohteita ovat kuore, särki, salakka ja muikku.

Kasvu

Kasvu on yleensä melko nopeaa (2 v.= 14–17 cm, 6 v.= 38–46 cm). Tavallisesti kuha saavuttaa 50–60 sentin pituuden ja 3–4 kilon painon. Suomen ennätyskuha on saatu uistelemalla hämäläisestä järvestä vuonna 2013. Kala painoi 14,09 kg.

Tarkista ajantasaiset tiedot Suomen ennätyskaloista Suomen vapaa-ajankalastajien sivuilta.


Käsittely


Kalastustavat


Rauhoitusajat, pyyntimitat ja saaliskiintiöt

Ei rauhoitusaikoja tai pyyntimittoja