×
gsdg

Taimen

Salmo trutta

Taimen on varmasti tuttu kala kaikille kalastuksen harrastajille, jos ei muuten niin ainakin kalastuslehtien sivuilta ja kalastusohjelmista. Sitä on perinteisesti kalastettu perholla ja uistimilla, mutta taimenen voi saada myös esimerkiksi pilkillä. Taimen on aina ollut haluttu saaliskala, sillä se on kova vastus siiman päässä ja sen liha on hyvin maukasta.

Elinympäristö

Taimen on sopeutuvainen kala, joka voi elää monissa erilaisissa ympäristöissä. Se viihtyy kirkkaissa ja puhtaissa vesissä, missä on korkea happipitoisuus. Taimenen voi saada merestä ja järvestä, purosta ja joesta, jopa pienestä lammesta. Perinteisesti erilaisissa vesissä elävät taimenet on nimetty elinympäristönsä mukaan meritaimeneksi, järvitaimeneksi tai purotaimeneksi. Tällainen jaottelu on kuitenkin keinotekoinen, sillä kyseessä on elinympäristöstä riippumatta sama laji eli taimen.

Hyvästä sopeutuvaisuudestaan huolimatta ovat taimenkannat suurimmassa osassa maatamme erittäin heikossa tilassa. Meressä elävät taimenkannat on luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi. Sisämaan vesissä elävistä taimenista napapiirin alapuoliset kannat on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi ja napapiirin pohjoispuoliset silmälläpidettäviksi. Syynä taimenten ahdinkoon ovat muun muassa virtavesiin rakennetut vaellusesteet ja muu vesirakentaminen, maankäytöstä johtuva kutupaikkojen liettyminen sekä kova kalastuspaine.

Tuntomerkit

Taimenen väritys ja kylkien pilkutus vaihtelevat vesistöstä ja kehitysvaiheesta riippuen. Perusvärityksenä on musta selkä, hopeanhohtoinen tummapilkkuinen kylki ja valkoinen vatsa. Sisävesien taimenet ovat sävyltään hieman ruskehtavia. Kutuajan lähestyessä taimenen väritys tummuu voimakkaasti.

Taimen on suuresti lohen näköinen, mutta toisin kuin lohella taimenella on runsaasti pilkutusta myös kylkiviivan alapuolella. Toinen selvä ero lohesta on pyrstön malli. Taimen omaa tukevavartisen, lovettomalla evällä varustetun pyrstön, kun taas lohen pyrstön varsi on kapea ja pyrstöevä on lovellinen.

Ravinto

Taimenen ravinto ja sitä kautta kasvunopeus riippuvat suuresti taimenen elinympäristöstä. Kaikki taimenet syövät aluksi äyriäisiä sekä hyönteisiä ja niiden toukkia. Hiukan kasvettuaan taimen alkaa syömään myös kalaa. Kalaravinnon osuus kasvaa taimen koon kasvaessa.

Järvissä pääravintokohteina ovat muun muassa muikku, siika, kuore, salakka ja kymmenpiikki. Meressä saalistus kohdistuu puolestaan silakkaan, kilohailiin, kolmipiikkiin ja äyriäisiin, Pienten purojen taimenet voivat elää koko elämänsä syöden pääasiassa hyönteisiä ja muita selkärangattomia. Kuten kaikki perhokalastajat hyvin tietävät, niin hyönteisravinto maistuu myös jokiin syömään nousseille suuremmille taimenille.

Suomen ennätystaimen painoi 12,4 kiloa. Kyseinen meritaimen nousi Aurajoesta vuonna 2002.

Tarkista ajantasaiset tiedot Suomen ennätyskaloista Suomen vapaa-ajankalastajien sivuilta.