Mutu

Phoxinus phoxinus

Mutuja on meillä perinteisesti kalastettu syöttikaloiksi. Ne ovat maittavia täkyjä esimerkiksi ahvenille ja taimenille. Nykyään ne ovat myös kalabongareiden eli fongaajien pyynnin kohteena. Koska mudut ovat pienikokoisia kaloja, useimmiten alle 10 cm mittaisia, pitää myös kalastusvälineiden olla pieniä. Sopiva koukkukoko ongessa on välillä 20–24. Syötiksi sopii vaikka pieni surviaissääsken tai kärpäsen toukka tai pieni pala matoa. Kesällä mutuja löytyy matalasta vedestä usein hyvin läheltä rantaa. Mutu viihtyy kirkkaissa ja karuissa vesissä.

Tuntomerkit

Mutua erehdytään usein luulemaan taimenen- tai lohenpoikaseksi. Nopeasti katsottuna ne ovatkin samannäköisiä. Selvin ero löytyy selkäevän ja pyrstön väliltä; särkikaloihin kuuluvana mudulla ei ole rasvaevää, toisin kuin lohella ja taimenella. Mutu on muodoltaan pullea. Kylkiviivan kohdalla on vaalea juova, joka alkaa silmän takaa ja jatkuu pyrstöön asti. Kyljessä ja selässä on mustia täpliä. Kesällä koiraat saavat värikkään kutuasun. Silloin niiden kyljet muuttuvat vihreiksi ja pää tummuu lähes mustaksi. Koirasmudun kutuasuun kuuluvat myös hohtavan punainen vatsa sekä valkoinen täplä kiduskannen takaosassa.

Ravinto

Koska mudut ovat pienikokoisia, ovat myös niiden ravintokohteet pieniä. Mudun ruokalistalle kuuluu muun muassa leviä, kotiloita, planktonäyriäisiä, hyönteisiä, vesikasveja, mätiä ja pieniä kalanpoikasia.

Levinneisyys ja elinympäristö

Mutuja tavataan meillä koko maassa. Niiden elinalueet ovat kuitenkin pienentyneet monin paikoin, varsinkin Etelä- ja Länsi-Suomessa. Syynä tähän on vesien rehevöityminen. Mutu tarvitsee viihtyäkseen puhdasta vettä ja karun ympäristön. Mutuja tapaa usein hiekka- ja sorapohjaisilta alueilta, missä on siellä täällä piilopaikoiksi sopivia kiviä.

Kasvu

Yksivuotiaana mutu on noin 3–4 sentin mittainen. Kolmevuotiaana pituutta on kertynyt noin kuusi senttiä. Mudun Suomen ennätys on tällä hetkellä 12 senttiä. Kyseinen yksilö saatiin Pellosta vuonna 2004. Kylmästä ilmanalasta johtuen mutu elää meillä pari vuotta vanhemmaksi, mutta jää hieman pienemmäksi kuin etelämpänä elävät lajikumppaninsa.

Tarkista ajantasaiset tiedot Suomen ennätyskaloista Suomen vapaa-ajankalastajien sivuilta.