×

Kuvaus

Nieriä

Salvelinus alpinus

Nieriä eli rautu on viileissä vesissä viihtyvä lohikala, joka on levinnyt sisävesikaloista kaikkein pohjoisimmaksi. Sitä pidetään yhtenä Suomen kauneimmista kalalajeista. Nieriästä esiintyy Suomessa monia eri muotoja tunturilammissa ja -puroissa elävistä paikallisista muodoista suurissa järvissä ja meressä vaeltaviin muotoihin. Siian tavoin nieriästä esiintyy myös erilaisiin elinympäristöihin erikoistuneita, toisistaan ulkonäöltään poikkeavia muotoja.

Nieriä on lähes kaikkien muiden lohikalojen tavoin syyskutuinen kala. Muista lohikaloista poiketen se kutee kuitenkin järvien karikoilla. Nieriää kalastetaan perholla, uistelemalla, pilkkimällä sekä verkoilla.

Tuntomerkit

Kutuasuisen nieriän vatsa on oranssi tai jopa kirkkaan punainen. Selkä on tumma tai vihertävä, kyljet kellertävät ja punaisten pilkkujen täplittämät. Evien reunat ovat puhtaan valkoiset. Kutuajan ulkopuolella väritys on hillitympi hopeanharmaa. Nieriän voi sekoittaa lähinnä muihin lohikaloihin. Evien valkoiset reunukset esiintyvät kuitenkin ainoastaan nieriäkaloilla. Muista nieriäkaloista Suomessa esiintyy istutettuna harmaanieriää sekä puronieriää. Niistä poiketen nieriän selässä ei ole mosaiikkimaista kuviointia, eikä selkä- ja peräevässä vaaleita pilkkuja.

Ravinto

Nieriät syövät eläinplanktonia, pohjaeläimiä, pintahyönteisiä ja kalaa. Tärkein ravintokohde riippuu nieriän elinympäristöstä ja eroaa suuresti eri nieriämuotojen välillä.

Levinneisyys ja elinympäristö

Nieriä vaatii kirkasta, viileää ja runsashappista vettä. Sen esiintymisalue kattaa Suomessa pohjoisimman Lapin vesistöt. Yleisimmin sen tapaa tunturijärvistä ja –puroista. Lisäksi Vuoksen vesistöalueella esiintyy äärimmäisen uhanalaista saimaannieriää. Suomen ainoa merivaelluksen tekevä nieriäkanta on Tenojoessa.

Kasvu

Nieriän kasvu on suuresti riippuvainen sen elinympäristöstä ja ravintokohteesta. Kun pienissä tunturijärvissä nieriät saattavat kasvaa ainoastaan 20 sentin mittaisiksi, kasvavat ne Vuoksen vesistöalueella 40 senttimetrisiksi jo neljässä vuodessa. Suomen ennätysnieriä saatiin uistelemalla Puruvedeltä vuonna 2009 ja se painoi 6,51 kiloa.

Tarkista ajantasaiset tiedot Suomen ennätyskaloista Suomen vapaa-ajankalastajien sivuilta.


Käsittely


Kalastustavat


Rauhoitusajat, pyyntimitat ja saaliskiintiöt

Ei rauhoitusaikoja tai pyyntimittoja