Onginta
Onkiminen on kaikista vapakalastusmuodoista monipuolisin, ja sillä saa hyvin kalaa. Oikeanlaiset välineet tuovat saalisvarmuutta onkijalle.
Onkijan välineet
Vapa
Suomessa yleisimmin käytettävä onkivapa on 3–6 metriä pitkä teleskooppivapa. Toinen vapatyyppi, joka ulkonäöltään muistuttaa hieman edellä mainittua, on jatkopalavapa. Jatkopalavavavalla ongitaan vapaa lyhyemmällä siimalla ja vapa ”katkaistaan” sopivasta kohdasta kalan ylösoton yhteydessä.
Kelaonginnassa käytetään tavallisesti 3–4 metrin mittaisia kelaonkivapoja, jotka on tarkoitettu ensisijaisesti koho-ongintaan. Pohjaonkivavat ovat samanmittaisia tai hieman lyhyempiä kuin kelaonkivavat ja ne on usein varustettu tärpin näyttävällä herkällä kärjellä.
Laadukkaiden onkivapojen valmistuksessa käytetään hyvin sähköä johtavaa hiilikuitua. Siksi ei pidä ikinä onkia ukonilmalla tai sähköjohtojen läheisyydessä.
Siima
Siiman tulee pyynnissä ollessaan suoristua kohon ja koukun välillä. Jos näin ei tapahdu, on siima liian paksua tai huonolaatuista. Tavallisin onkisiiman paksuus on 0,14–0,25 mm ja mahdollisessa tapsissa 0,02 mm ohuempaa.
Koho
Kohon tehtävä on esitellä syöttiä kaloille halutulla syvyydellä. Onkilaite on yleensä oikein painotettu, kun kohosta näkyy vain antenni tai osa siitä. Erilaisissa ympäristöissä tarvitaan erilaisia kohoja. Myös käytettävät välineet ja tavoiteltavat kalalajit asettavat tiettyjä vaatimuksia. Esimerkiksi virtaavassa vedessä käytetään alhaalta nopeasti suippenevaa kohoa, tyynessä vedessä puolestaan pyöreät mallit ovat toimivia.
Kohosta alaspäin
Paino vie syötin halutulle syvyydelle. Myös koukun ja syötin paino tulee ottaa huomioon painotusta tehtäessä. Painoina käytetään useimmiten pieniä lyijyhauleja.
Ongintaan on olemassa suuri määrä erimallisia koukkuja. Koukkumallit eroavat toisistaan langan paksuuden, kovuuden, taivutuksen, siiman kiinnityksen ja muutamien muiden seikkojen suhteen. Koukun koko pienenee numeron suuretessa. Ongintaan sopivat koukkukoot ovat yleensä kokoluokista 1–20.
Mato on toimiva syötti useimmille kaloille. Käytetyimpiä matolajeja ovat onkiliero, tunkioliero, lehtimato, kastemato ja savimato. Muita toimivia syöttejä ovat mm. kärpäsentoukka ja kalan silmä sekä petokaloille täkykala.
Onkijan kalat ja paikat
Periaatteessa kaikkia maamme vesissä uivia kaloja voi saada ongella. Tavallisimpia onkijan saaliskaloja ovat ahven ja särki. Keväällä ja alkukesällä kalat löytyvät usein rannan läheisyydestä, ensin kutuvietin ajamina ja myöhemmin ravintokohteiden perässä. Helteiden aikana kalat siirtyvät yleensä syvemmälle viileämpään veteen, josta ne rantautuvat taas syyskesällä ja alkusyksystä.
Napauta alla olevaa kuvaa, niin näet videon.