gsdg
Perhokalastus
Perhokalastus on haasteellinen ja monipuolinen kalastusmuoto. Vesiluonnon ja -hyönteisten tuntemus on tärkeä osa harrastusta. Monet perhokalastajat harrastavat myös perhonsidontaa, jolloin harrastuksesta saa iloa läpi vuoden.
Perhokalastajan välineet
Perinteiseen perhokalastukseen tarvitaan tarkasti kalastusmuotoa varten räätälöidyt välineet. Heiton onnistumisen peruste on yhteensopiva vapa ja siima. Kansainvälisen AFTM-luokituksen perusteella keskenään sopivat välineet löytyvät helpoiten.
AFTM-luokitus määräytyy perhosiiman kärkiosan painon mukaan. Eri AFTM-luokkia on 1–21, joista 1 on kevein luokka ja 21 raskain. Suomessa käytetään pääasiassa luokkia 3–12.
Perhovapa
Perhovapa valitaan omien kalastusmieltymysten mukaan. Saatavilla on yhden- ja kahdenkäden vapoja. AFTM-luokat 5–6 ovat suosituimmat yleiskalastusluokat. Kookkaat saaliskalat ja kalastuksessa käytettävät suuret perhot vaativat sitten vavaltakin enemmän voimaa.
Nykyaikaisten perhovapojen materiaali on hiilikuitu, joten ne ovat jänteviä ja keveitä. Vapojen pituudet vaihtelevat luokkien mukaan. Suosituimmissa 5–6-luokissa yleinen valinta on 9 jalan (1 jalka = noin 30,5 cm) mittainen vapa.
Perhokela
Perhokelan valinnassa ensisijainen kriteeri on puolan tilavuus. Yleensä kelat on tehty yhteensopivaksi useammalle siimaluokalle ja merkintä voi olla esimerkiksi AFTM 4–7. Heittosiiman lisäksi puolalle tulee mahtua pohjasiimaa 50–150 metriä. Hyviä kelan ominaisuuksia ovat myös keveys ja hyvin toimiva jarru etenkin suuria kaloja pyydettäessä.
Perhosiima
Perhosiimoja on saatavissa kelluvina F (floating), uppoavina S (sinking) ja niiden uppoavakärkisinä yhdistelminä F/S. Käyttövalmiin heittosiiman pituus on yleensä noin 30 metriä. Kelluvalla siimalla kalastetaan käytettäessä kelluvia pintaperhoja, sekä uppoperhoilla, kun kalastetaan matalassa vedessä tai pinnan läheisyydestä. Uppoavia siimoja käytetään, kun halutaan kalastaa syvemmältä.
Perhosiiman muotoilu, kartiointi, vaikuttaa määräävästi sen heitto-ominaisuuksiin. Yleisimmät siimatyypit ovat etupainoinen siima WF (weightforward) ja molemmista päistään tasaisesti kartioitu DT (doubletaper). WF on nykyisin käytetyin siimatyyppi ja se soveltuu hyvin pitkiin perusheittoihin.
Uppoavat siimat luokitellaan AFTM-luokan lisäksi niiden uppoamisvauhdin perusteella. Yleisesti uppoamisvauhti (tuumaa/sekunti) ilmoitetaan numerona 1–7. Uppoamisnopeuden mukaan luokka 1 uppoaa noin 2,5 senttiä sekunnissa. Heittosiiman alle tulee aina perhokelalle kalastusmuodosta riippuen 50–150 metriä pohjasiimaa tuomaan siimalle tarvittaessa lisäpituutta. Pohjasiiman suosituin materiaali on dacron.
Peruke
Heittosiiman päähän kiinnitetään aina peruke, jonka päähän perho sidotaan. Saatavissa on kelluvia ja uppoavia perukkeita. Sopiva pituus vaihtelee kalastustavan mukaan, mutta hyvä yleissääntö on vavan mittainen peruke. Perukkeen voi liittää heittosiimaan suoraan solmimalla tai käyttää sen päässä siimalenkkiä, joka pujotetaan heittosiiman päähän kiinnitettyyn siimalenkkiin kahdeksikkosolmulla. Perukkeen kärjen vahvuus määräytyy kalastettavan kalalajin ja tarvittavan vetolujuuden perusteella.
Perhot
Perinteiset perhot voidaan jakaa karkeasti kahteen tyyppiin: veden pinnalta pyytäviin hyönteisiä jäljitteleviin pintaperhoihin ja uppoperhoihin, jotka voivat jäljitellä hyönteisiä tai kalanpoikasia.
Lisätietoja vieheen valinnasta
Heittotekniikka
Erilaisissa kalastustilanteissa selviää pääasiassa kahdella heittotyylillä. Perus- eli yläheitto vaatii takatilaa, mutta rullausheitolla selviää paikoissa, joissa esimerkiksi puusto rajoittaa heittämistä. Perusheiton harjoittelu aloitetaan siten, että perhosiimaa vedetään vavan kärkirenkaiden läpi muutama metri. Oikeakätinen heittäjä lukitsee puolalta tulevan siiman vasempaan käteensä ja aloittaa takaheiton vavan ollessa noin klo 10 kohdalla. Takaheitto tehdään taaksepäin kiihtyvällä liikkeellä siten, että vavan liike pysäytetään olkapään taakse terävästi noin klo 13 kohdalla. Vavan pysäytyksen aikana siiman annetaan oieta lähes suoraksi taakse ja etuheitto aloitetaan kiihtyvällä liikkeellä ja pysäytetään noin klo 10.30, jolloin siima oikenee eteen. Mikäli heittoa ei jatketa uuteen takaheittoon, vavan pysäytyksen klo 10.30 tulee tapahtua terävästi ja samalla hitaasti vapaa alaspäin saattaen klo 9 saakka, jotta siima ja peruke laskeutuvat suoraksi veteen.
Napauta alla olevaa kuvaa, niin näet videon.
